Liiketoiminnan jatkaminen sukupolvenvaihdos- huojennuksen edellytyksenä

Sukupolvenvaihdos on iso ja usein ainutkertainen tapahtuma yrityksen omistajan uran aikana. Onnistunut sukupolvenvaihdos vaatii huolellista suunnittelua sekä useamman oikeudenalan tuntemusta ja liiketoiminnan ymmärtämistä. Verolainsäädännössä sukupolvenvaihdoksia varten on kaksi erillistä verohuojennusta, joilla on omat soveltamisedellytyksensä. Liiketoiminnan jatkamista koskeva edellytys liittyy perintö- ja lahjaverolain huojennukseen. Tuloverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksiin ei osakekaupan osalta sisälly liiketoiminnan jatkamista koskevaa vaatimusta.

Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytyksiin kuuluu vaatimus liiketoiminnan jatkamisesta. Laissa asia on ilmaistu seuraavasti: ”verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä”. Säännöksen valossa on selvää, että liiketoimintaa on tullut harjoittaa jo ennen sukupolvenvaihdoslahjoitusta, jotta yritystoimintaa voitaisiin jatkaa lahjoituksen jälkeen. Pieni pakottavasta syystä, kuten esimerkiksi lahjoittajan työkyvyttömyydestä, johtunut katkos liiketoiminnassa ei vielä estä huojennuksen soveltumista. Lahjoittajan ei ole tullut välttämättä itse harjoittaa liiketoimintaa, mutta lahjoituksen kohteena olevan yrityksen on tullut harjoittaa liiketoimintaa, jotta huojennus voidaan myöntää.

Verohallinnon ohjeessa todetaan, että ”Luovutuksensaajan katsotaan ilman eri selvitystä jatkavan yritystoimintaa huojennussäännöksessä tarkoitetulla tavalla, jos luovutuksensaaja työskentelee luovutuksen jälkeen yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä tai toimitusjohtajana.” Tausta-ajatuksena on ilmeisesti ollut, että toimintaa voi jatkaa ensisijaisesti vain taho, jolla on asemansa puolesta henkilökohtainen vastuu yritystoimintaa koskevista päätöksistä. Osakeyhtiössä asemaan perustuva vastuuta katsotaan olevan yhtiön toimitusjohtajalla sekä hallituksen jäsenillä.

Käytännössä perheyhtiöissä tehtävissä sukupolvenvaihdoksissa lahjoituksen saaja nimetään hallituksen jäseneksi ennen lahjoitusta. Tämän jälkeen yrityksen kokonaan omistavat henkilöt (usein lahjoituksen saajan vanhemmat) lahjoittavat osakkeita lahjansaajalle ja liiketoiminnan jatkamisedellytys täyttyy hallituspaikan myötä. Ongelmia voi syntyä tilanteissa, joissa yrityksen omistus on hajautunut useammille osakkaille. Esimerkiksi tilanteessa, jossa luopuja omistaa vain 25 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänivallasta, lahjoittaja ei pysty nimeämään luovutuksen saajaa hallitukseen. Tällöin luovutuksen saajaa koskeva liiketoiminnan jatkamisedellytys olisi osin riippuvainen muiden tahojen kuin luovutuksen osapuolien toimista.

Vaatimus liiketoiminnan jatkamisesta ei kuitenkaan ehdottomasti edellytä hallituksen jäsenyyttä tai toimitusjohtajan roolia. Myös muut johtotehtävät yhtiössä voidaan katsoa yhtiön liiketoiminnan jatkamiseksi yhdessä osakkuuden perusteella käytetyn päätäntävallan kanssa. (KHO 2014:92)

Verohallinto on asettanut liiketoiminnan jatkamiselle yhden lisäedellytyksen omassa sukupolvenvaihdoksen verotusta koskevassa ohjeessaan. Verohallinnon lisäämä vaatimus on, että lahjansaajan tulee ”käyttää lahjana saatujen osakkeiden perusteella kymmenen prosentin äänivaltaa yhtiössä”. Kyseinen vaatimus ei suoraan käy ilmi perintö- ja lahjaverolaista. Vaatimus voi estää huojennuksen soveltumisen suunniteltuun järjestelyyn esimerkiksi erilajisten osakkeiden kohdalla. Tapauksessa KHO 2015:154 lahjoittaja pidätti lahjoitettujen osakkeiden äänioikeuden ja tällöin lahjansaajan ei katsottu jatkavan liiketoimintaa huojennukseen oikeuttavalla tavalla. Edes lahjansaajan asema yhtiön hallituksessa ei riittänyt tapauksessa huojennuksen soveltamiseen. Päätös on ajalta ennen verottajan lisäämää vaatimusta.

Äänivallan käyttämistä koskeva vaatimus ei varsinaisesti muuttane mitään tilanteissa, joissa jatkaja on nimetty hallitukseen tai toimitusjohtajaksi ja hänellä on vaadittu äänimäärä osakkeomistuksensa nojalla. Sen sijaan, mikäli jatkaja ei toimi näissä erikseen mainituissa rooleissa, on mahdollista, että äänivallan käyttöä tulee tarkastella hieman yksityiskohtaisemmin. Tällöin voitaneen vaatia, että henkilö käyttää osakkuuden perusteella saamaansa äänivaltaa laajemmin kuin ainoastaan osallistumalla vuosittaisen yhtiökokouksen äänestyksiin lakisääteisissä asioissa, kuten voitonjaosta päättäminen ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Esimerkkinä aktiivisesta osallistumisesta käy hallitukseen pyrkiminen, vaikka enemmistöosakkaiden päätöksen johdosta henkilö ei hallitukseen tulisi nimetyksi. Esitetty tulkinta heijastaa ajatusta, että muut osakkaat eivät voi toimillaan estää huojennuksen soveltumista jatkajan verotuksessa.

Vaikka sukupolvenvaihdoshuojennussäännökseen ei ole tullut muutoksia, niin uudet oikeustapaukset ja verohallinnon kiristynyt ohjeistus korostavat järjestelyjen huolellisen suunnittelun tarvetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

23.4.2019

VAT is this – melkein pelkkiä tuloverotusjuttuja

Ulkomaisen elinkeinonharjoittajan rekisteröityminen ilmoituksenantovelvolliseksi muuttuu 1.5.2019 – Verohallinnon tiedote 17.4.2019…

23.4.2019

Liiketoiminnan jatkaminen sukupolvenvaihdos- huojennuksen edellytyksenä

Sukupolvenvaihdos on iso ja usein ainutkertainen tapahtuma yrityksen omistajan uran…

3.4.2019

KHO 2019:40 Verokarhua ei tarvinnut ruokkia Panama-aineiston sisältämillä herkkupaloilla

Keväällä 2016 julkisuuteen tullut Panama-papereiksi nimetty tietovuoto sai aikaan suurta…

21.3.2019

VAT´s up ja vähän tuloverostakin

KVL:2019/2: äänestysratkaisu terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvän laboratoriopalvelun arvonlisäverosta Palvelun suorittamisesta…

18.3.2019

Eduhouse blogi: Arvonlisäverotuksen ajankohtaiskatsaus 2019

Välillisen verotuksen maailmassa eletään hurjaa muutosvauhtia, eikä sillä näy loppua!…

18.3.2019

Eduhouse blogi: Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa – näin se möhlitään!

Kulujen edelleenveloitus on klasikkoaihe, joka kerta kerran jälkeen herättää keskustelua.…

18.3.2019

Eduhouse blogi: Oma käyttö arvonlisäverotuksessa – tunnista yleiset virheenpaikat!

Oman käytön arvonlisäverotus on yksi haastavimmista asiakokonaisuuksista arvonlisäverotuksen puolella. Se…

17.3.2018

Verottaja on kasvattanut cojonesit: uudessa työpanososinkoa koskevassa ohjeessaan verottaja pitää tiukkaa linjaa

Osakeyhtiölaki mahdollistaa erilajisten osakkeiden käytön yhtiössä, eli osakkeet voivat erota…

16.3.2018

Markkinointia vai edustamista – Ollakko vai eikö olla?

Markkinointia vai edustamista – ratkaiseeko markkinointituotteen alv:n vähennysoikeuden lahjan nestemäinen…

7.11.2017

Joko olet käynyt katsomassa paljonko naapurisi tienaa?

Paras tapa saada tietää kuinka paljon naapurisi saa palkka on…