Verottaja on kasvattanut cojonesit: uudessa työpanososinkoa koskevassa ohjeessaan verottaja pitää tiukkaa linjaa

Osakeyhtiölaki mahdollistaa erilajisten osakkeiden käytön yhtiössä, eli osakkeet voivat erota toisistaan niiden tuottaman äänimäärän perustella tai osakkeilla voi olla erilainen oikeus yhtiön tulokseen. Yhtiöoikeuden näkökulmasta työpanososinko on osinko siinä missä niin sanotusti tavallinenkin osinko. Työpanososingon erityisasema ilmenee vain verotuksessa.

Tietyillä aloilla, joilla yhtiön tuloksen muodostus nojaa vahvasti henkilöiden työpanokseen on paikoin tavattu käyttää osakkeita, joiden nojalla oikeus yhtiön jakamaan voittoon määräytyy osakkeiden omistajan tekemän tuloksen mukaan. Eli tällaisessa tilanteessa osinkoa ei jaeta osakkeen omistajan sijoitukselle yhtiöön, vaan osinkoa jaetaan hänen osuudelleen harjoitetusta toiminnasta. Ennen niin sanottua työpanososinkosäännöstä tällainen henkilön tekemän tuloksen perusteella maksettu osinko verotettiin kuten muutkin osingot. Paljon huomiota herättäneessä tapauksessa KHO 2008:6 linjattiin, että silloisen lainsäädännön nojalla työpanoksen perustella jaettua osinkoa verotetaan kuten ”normaaliakin” osinkoa, kun ”osingon peruste oli määrätty yhtiöjärjestyksessä eikä osakkailla ollut harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken”. Tapauksessahan oli kyse lääkäriyhtiöstä, jossa jokaisella lääkärillä oli oma osakesarja, jonka osinko siis määräytyi lääkärin laskutuksen perusteella.

Tapaus on saanut osakseen melko kiivastakin kritiikkiä, mutta työpanososinkoja koskien sen tärkein anti oli lähtölaukaus uudelle erityissäännökselle. Työpanoksen perusteella määräytyvään osinkoon, joka on ollut nostettavissa vuoden 2010 alkaen sovelletaan erityistä työpanososinkoa koskevaa säännöstä, jonka mukaan ”osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys.” Sääntelyllä pyrittiin ehkäisemään ankarasti verotetun, ylimpien tuloluokkien ansiotulona verotettavan palkkatulon muuttamista kevyemmin verotettavaksi osinkotuloksi.

Työpanososinkoon itsessään liittyy kolme erityispiirrettä: 1) työpanososingosta verotetaan sitä luonnollista henkilöä, jonka työpanos on ollut osingonjaon perusteena 2) osinko verotetaan täysimääräisesti ansiotulona myös silloin kun osingon muodollinen saaja on yhtiö 3) toisin kuin normaalin osingon kohdalla, työpanokseen perustuva osinko on sen maksavalle yhtiölle vähennyskelpoinen kulu. Pääsääntöisesti vähentämisvuosi on vuosi, jonka aikana osingonjakopäätös on tehty.

Yhtiölle jaettuun työpanososinkoon liittyy tuoreehko tapaus KHO 2016:218. Terveydenhoitoalalla toimiva pääyhtiö oli jakanut työpanososinkoa henkilö A:n työpanoksen perusteella holdingyhtiö Y Oy:lle, jonka omistivat A ja B yhtä suurin osuuksin. Työpanososinko oli verotettu A:n ansiotulona, mutta siis maksettu Y Oy:lle. Siinä vaiheessa, kun Y Oy jakaa osinkona työpanososinkona saamiaan rahoja (jotka on siis jo verotettu A:n ansiotulona) vain A:lle, niin katsotaanko Y Oy: n suorittama osingonjako niin sanotusti suosivaksi osingonjaoksi? Lähtökohtaisesti Y Oy:n tulisi jakaa osinkoa A:lle ja B:lle yhtä paljon. KHO:n päätöksen mukaan näissä olosuhteissa, jossa siis Y Oy jakoi eteenpäin A:n työpanoksen perusteella määräytynyttä osinkotuloa, kyse ei ollut suosivasta osingonjaosta eikä Y Oy:n jakamaa osinkoa tullut verotuksessa kohdistaa tasan A:n ja B:n välillä. Yksinkertaisemmin sanottuna päätös tarkoittaa, että pääyhtiön jakaessa työpanososinkoa holding-yhtiölle, voi tämä holding-yhtiö jakaa työpanososinkona saamansa varat työpanoksen suorittajalle riippumatta holding-yhtiön omistusrakenteesta, ilman muita veroseuraamuksia, edellyttäen, että työpanososinko on verotettu työpanoksen suorittajan ansiotulona.

Toisessa samana päivänä tehdyssä ratkaisussa KHO 2016:219 käsiteltävänä oli työpanoksen perusteella saadun tulon lipastointi. Tapauksessa linjattiin, että työpanoksen nojalla kerrytetyn varallisuuden voi jättää jakamatta osinkona, eli säästää yhtiöön, ja realisoida kaiken työpanoksen nojalla kertyneen säästetyn voiton luopumalla osakeomistuksestaan. Tässä tapauksessa lähtötilanne oli varsin samankaltainen kuin 2008 vuoden lääkäriosinkocasessa. Verovelvollinen A oli osakkaana lääkärien omistamassa yhtiössä X Oy, jossa kullekin osakkaalle laskettiin oma ”tulospiste”, jonka tuottona oli pääasiassa osakkaan aikaansaama liikevaihto ja kuluina muun muassa osakkaan yhtiöltä saama palkka ja osakkeille maksetut osingot sekä osuus X Oy:n yhteisistä kuluista. X Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan osakkuus edellytti työskentelyä yhtiössä ja vastaavasti työskentelyn päättyessä osakas oli velvollinen luopumaan osakkuudestaan. Nyt verovelvollisen lopettaessa työskentelynsä X Oy:ssä, joka hankkii toiminnasta luopuvalta A:lta hänen omistamansa osakkeet hinnalla joka vastaa tulospisteelle kertyneitä jakamattomia voittovaroja, A:n osakkeista saama luovutushinta tulee verottaa luovutusvoittona. Tapauksessa on huomattavaa, että A lopettaa pääyhtiössä toimimisen. Mikäli A vain myisi osan osakkeistaan, tai hän luopumisen jälkeen pian saisi uusia osakkeita pääyhtiössä ja jatkaisi toimintaansa siellä, ei tapauksen oikeusohje enää soveltuisi tilanteeseen. Eli lipastoinnoilla on mahdollista muuttaa työpanoksen perusteella kertyvä tulo pääomatuloksi, mutta niin voi tehdä vain lopettaessaan toiminnan pääyhtiössä.

Nimensä mukaisesti työpanososinkoa on vain sellainen osinko, jonka jakoperusteena on joko osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Huomattavaa, on että verohallinnon uuden ohjeen mukaan työpanososinkosäännöstöä sovelletaan myös sellaisiin tilanteisiin, joissa muodollisesti osingon määrä pohjautuu osakeomistukseen mutta tosiasiassa erilaisilla sopimusjärjestelyillä osakkeiden lukumäärä tai oikeus omistaa osakkeita tai vastaava seikka tosiasiassa määräytyy työpanoksen perustella. Tällaisissa järjestelyissä on merkityksetöntä, muuttuuko osakkeiden lukumäärä tai oikeus omistaa osakkeita vastikkeettomasti vai ei.

Yleisemmin työpanososinkoa koskeva sääntely soveltuu osinkoon, jonka määrä pohjautuu työpanokseen, riippumatta siitä missä muodossa osingon jakoperusteista on sovittu.

Tämä on huomattava ja ymmärrettävä tähdennys ja linjanveto verottajalta, sillä jo aikanaan 2008 vuoden lääkäricasessa perustelut jättivät hieman toivomisen varaa. Tällöin KHO linjasi, että ”osingon peruste oli määrätty yhtiöjärjestyksessä eikä osakkailla ollut harkintavaltaa osingonjaon kohdistumisessa osakesarjojen kesken”, joten työpanoksen perusteella jaettua osinko verotettiin osinkona, eikä todellisen taloudellisen luonteensa mukaisesti palkkana. Verottaja varmaan ajattelussaan nojautuu yleisesti ymmärrettyyn lähtökohtaan, että osakkailla on kyllä lähtökohtaisesti varsin merkittävää harkintavaltaa niin osingonjaon kohdistumiseen kuin yhtiöjärjestyksen sisältöön, puhumattakaan erilaisista sopimuksista, joiden nojalla osakkeiden lukumäärä per henkilö voi vaihdella esimerkiksi tilikausittain. KHO:n 2008:6 päätöksen perusteluiden sanamuoto on veronsaajien kannalta hyvin ongelmallinen ja verottajan onkin käytännössä pakko reagoida, sillä ”vanha linja”, johtaisi käytännössä tilanteeseen, että osakkaat voisivat halutessaan ottaa työpanoksen perusteella määräytyvän korvauksen aina pääomatulona ulos yhtiöstä vain muuttamalla yhtiöjärjestystä tai osakkeiden jakautumista osakkaiden kesken.

Työpanososingon koko määrä on veronalaista ansiotuloa ja tulo katsotaan saaduksi silloin kun työpanososinko on nostettavissa. Osakkaalle maksettavasta työpanososingosta ei kuitenkaan makseta työeläkevakuutusmaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua, vaikka osinkoa kohdellaan verotuksessa palkkana. Sen sijaan työpanokseen perustuvan osingon perusteella yhtiön on suoritettava työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

17.3.2018

Verottaja on kasvattanut cojonesit: uudessa työpanososinkoa koskevassa ohjeessaan verottaja pitää tiukkaa linjaa

Osakeyhtiölaki mahdollistaa erilajisten osakkeiden käytön yhtiössä, eli osakkeet voivat erota…

16.3.2018

Markkinointia vai edustamista – Ollakko vai eikö olla?

Markkinointia vai edustamista – ratkaiseeko markkinointituotteen alv:n vähennysoikeuden lahjan nestemäinen…

7.11.2017

Joko olet käynyt katsomassa paljonko naapurisi tienaa?

Paras tapa saada tietää kuinka paljon naapurisi saa palkka on…

4.11.2017

Maahantuonnin arvonlisäverotus – tämä sinun täytyy tietää!!!

Vuodenvaihteessa muuttuu muukin kuin vuosiluku, sillä tavaran maahantuonnin arvonlisäverotusvastuu siirtyy…

5.4.2017

Oikeus vähentää arvonlisävero – vai onko sittenkään?

Arvonlisäveron vähennysoikeudesta on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu runsaasti. Tällä…

10.3.2017

Mintter Meets: Omistajanvaihdos – suunnitelmasta käytäntöön 3.4.2017

Mintter meets on Mintter Oy:n järjestämä ajankohtaistilaisuus, jossa käsitellään omien…

7.3.2017

Aggressiivinen verosuunnittelu halutaan kieltää, mutta mitä se tarkoittaa?

Aggressiivinen verosuunnittelu on viime vuosien aikana kasvanut muoti-ilmaisuksi vero- ja…

23.2.2017

EU:n veronkiertodirektiivi kesyttämään aggressiivista verosuunnittelua

Viime vuosien aikana veron kiertämisen torjuminen on noussut keskeiseksi agendaksi…

4.1.2017

Arvonlisäveron veroilmoituksen korjausmenettely muuttuu – ole tarkkana!

Arvonlisäveron veroilmoituksen virheet korjataan jatkossa uudella korvaavalla ilmoituksella. Korjaus tulee…

Please leave this field empty.