EU:n veronkiertodirektiivi kesyttämään aggressiivista verosuunnittelua

Viime vuosien aikana veron kiertämisen torjuminen on noussut keskeiseksi agendaksi niin paikallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Ylväänä tavoitteena on vuosien jahkailun jälkeen puuttua koordinoidusti suuryritysten ei-toivottuun, niin sanottuun, aggressiiviseen verosuunnitteluun. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta käy konsernin pyrkimykset siirtää tulo verotettavaksi korkean verotuksen maasta matalamman verotuksen maahan.

Mitä aggressiivinen verosuunnittelu tarkoittaa? Veron kiertämisen ja verosuunnittelun käsitteitä käytetään epäjohdonmukaisesti eivätkä käsitteet kaikilta osin ehkä ole kaikkein toimivimpia mahdollisia. Ammattikielessä verosuunnittelulla on tavattu tarkoittaa toimia, joilla verorasitusta on hyväksytysti saatu pienennettyä ja veron kiertäminen taas on kuvannut vero-oikeudellisesti kiellettyä verorasituksen pienentämistä. Näin ollen aggressiivinen verosuunnittelu, -ilmaisu, jota käyttävät myös virallisemmat tahot, tarkoittanee jotain lain puolesta sallittua mutta moraalisesti ei-hyväksyttävää. Tuoko tämä termi nyt itsessään sitten mitään lisää veron kiertämistä koskevaan keskusteluun on sitten eri asia, pohjimmiltaan kyseessä on sallitun ja kielletyn verorasituksen pienentämisen välisen rajan etsimistä.

Veronkiertodirektiivi

Kesällä 2016 Ecofin-neuvosto hyväksyi veronkiertodirektiivin osana laajempaa veron kiertämisen vastaista toimenpidepakettia. Direktiivi sisältää viisi kohtaa/säännöstä/toimenpidettä: 1) korkoleikkuri 2) exit tax –säännös, 3) yleinen veronkiertämistä koskeva säännös (GAAR, General anti-abuse rule) 4) väliyhteisölainsäädäntö ja 5) hybridisääntö.

Säännökset ovat minimisäännöksiä, eli ne säätävän alimman tai pienimmän tason EU-valtioiden lainsäädännölle veron kiertämisen torjumiseksi. Näin ollen jäsenvaltiot voivat halutessaan säätää tiukempia lakeja kuin direktiivin vaatimukset edellyttävät.

Huomattavaa on, että osa direktiivin vaatimuksista tulee sovellettavaksi myös täysin kansallisissa tilanteissa, mutta direktiivin alaisena ne tilanteissa tulee huomioida EU-oikeuden vaikutus.

Mitä direktiivi sitten tarkoittaa Suomen kannalta? Suomessa on jo suhteellisen tuore korkojen vähennysoikeutta rajoittava säännös, erityinen väliyhteisölaki sekä yleinen veronkiertosäännös. Lisäksi Suomessa on osinkoja koskeva hybridisäännös (EVL 6a.9 §). Varsinaisia maastapoistumissäännöksiä lainsäädäntömme ei tunne, poislukien kiinteän toimipaikan varojen tai toiminnan siirtäminen pois Suomesta.

Direktiivin vaatimuksen ovat kuitenkin monelta osin hieman erilaisia kuin Suomen voimassa olevat ”vastaavat” säännökset. Esimerkiksi direktiivinen korkorajoitus koskee kaikkia korkoja toisin kuin Suomen nykyinen leikkuri, joka on rajattu vain etuyhteyskorkoihin. Suomen väliyhteisölaki poikkeaa merkittävästi direktiivin vaatimuksista, joten tältä osin voinee odottaa, jopa kokonaan uudestaan rakennettavaa väliyhteisölainsäädäntöä.

Hybridisäännöt, eli valtioiden verokohteluiden yhteensopimattomuutta koskevat tilanteet, ovat myös sisällytetty direktiiviin. Näitä tilanteita varten lainsäätäjä joutuu lisäämään lakiin yleissäännöksiä, joilla voidaan estää pääsääntöisesti verovähennyskelpoisen menon verovähennyskelpoisuus, mikäli se meno on jo vähennetty toisessa jäsenvaltiossa tai menoa vastaavaa tuloa ei esitetä toisessa jäsenvaltiossa.

Suomen voimassa oleva yleinen veron kiertämistä koskeva säännös (VML 28 §) sen sijaan vastaa tarkoitukseltaan direktiivin tarkoitusta, estää verolain sääntelyn vastaisten veroetujen saaminen keinotekoisten järjestelyjen avulla. Niin ikään kotimaisen säännöksen soveltaminen perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan ja korostuneesti järjestelyn liiketaloudellisten perusteiden arviointiin, kuten direktiivi vaatii.

Toisaalta direktiivi on muotoiltu eri tavoin kuin kotimainen säännös. Jos ja kun lainsäätäjällä on veron kiertämistä koskevan säännöksen soveltamiseen liittyviä toiveita, niin tämä olisi oikea aika niitä esittää lainvalmisteluasiakirjoissa.

Direktiivin vaatiman lainsäädäntötyön yhteydessä olisi syytä tarkastella sekä kotimaisten veronkiertämistä koskevien säännösten keskinäisiä suhteita, jotka ovat viime vuosina olleet vahvasti esillä, sekä EU-oikeuden vaikutuksia kotimaisten säännöksien tulkintaan.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

5.4.2017

Oikeus vähentää arvonlisävero – vai onko sittenkään?

Arvonlisäveron vähennysoikeudesta on viime aikoina puhuttu ja kirjoitettu runsaasti. Tällä…

10.3.2017

Mintter Meets: Omistajanvaihdos – suunnitelmasta käytäntöön 3.4.2017

Mintter meets on Mintter Oy:n järjestämä ajankohtaistilaisuus, jossa käsitellään omien…

7.3.2017

Aggressiivinen verosuunnittelu halutaan kieltää, mutta mitä se tarkoittaa?

Aggressiivinen verosuunnittelu on viime vuosien aikana kasvanut muoti-ilmaisuksi vero- ja…

23.2.2017

EU:n veronkiertodirektiivi kesyttämään aggressiivista verosuunnittelua

Viime vuosien aikana veron kiertämisen torjuminen on noussut keskeiseksi agendaksi…

4.1.2017

Arvonlisäveron veroilmoituksen korjausmenettely muuttuu – ole tarkkana!

Arvonlisäveron veroilmoituksen virheet korjataan jatkossa uudella korvaavalla ilmoituksella. Korjaus tulee…

Please leave this field empty.